Myös se jäi hiukan mietityttämään, että sotilas parani aina vaarallisen osuman saatuaan. Mielestäni nuo sotilaat, joilla pelattiin, kestivät liikaa osumia. Itsekin jouduin monta kertaa vihollisten ristituleen ja silti siitä selvisi.
Taisit pelata jommalla kummalla helpoimmista vaikeustasoista. Kokeile huviksesi Zhernobyl-tehtävien jälkimmäistä osaa. Siinä ei pahemmin ristitulesta selvitä. Eikä mistään muustakaan. Pelasin neljä päivää lähes taukoamatta kyseistä tehtävää, välillä itku kurkussa ja laitteet seinillä.
Peli oli hyvä, mutta siinä oli muutamia kosmeettisia ja pelillisiä virheitä. Kuten Morabn edellä mainitsi, olisin myös itse kaivannut SAS:in käsiin brittiläisten aseita; olkoon sitten realistista tai ei. Toinen pelin ongelma oli tarkkuuskiväärit, tai pikemminkin yleinen vihollisten kaukaa eliminointi; jokainen vihollinen, varsinkin kaukaa eliminoituna, syntyi uudelleen melko nopeasti. Parhaimmillaan sain Dragunovilla paukuttaa joka toinen sekunti uutta laakia kaupunkia puolustavien terroristien kalloon ennen kuin ymmärsin ettei siitä ollut minkäänlaista hyötyä; tankki pysyi paikoillaan tasan niin pitkään kunnes itse rynnistin ase paukkuen vihollislinjojen läpi.
Näin "hampaat irveessä"-metodilla pelin läpi pelanneena tuntui loppu varsin hyvältä. Tietynlaista eeppisyyttäkin siinä oli. En halua paljastaa varsinaista loppua tuleville pelaajille, mutta varoitan; peli loppuu nopeasti ja kuin seinään. Onneksi varsinaisen tarinan loputtuakin päästään vielä pelastamaan panttivanki putoavasta lentokoneesta, ikään kuin pelistä oltaisiin varmuudella haluttu poistaa kaikenlaiset mahdollisuudet cliffhangeriin.
Myös se jäi hiukan mietityttämään, että sotilas parani aina vaarallisen osuman saatuaan. Mielestäni nuo sotilaat, joilla pelattiin, kestivät liikaa osumia. Itsekin jouduin monta kertaa vihollisten ristituleen ja silti siitä selvisi.
Itse pidän tästä systeemistä. Erityisesti vaikeimmalla tasolla se osoittautui hyväksi, kun kolmen osuman jälkeen tosiaan peli oli menetetty. Yhden sai ottaa, kaksi oli jo hälyyttävää (pakotti vetäytymään suojaan) ja kolmas laaki olikin sitten se viimeinen. Inhoan suunnattomasti realismiin pyrkivissä sotapeleissä 100 HP 100 Armor -järjestelmää, jossa pisteet lentelevät ja medpackit viuhuvat.
Moninpeliä en ole päässyt koittamaan, syystä tai toisesta *köh köh*, mutta näin monelta taholta siitä kuultuani uskoisin, että CoD4 tulee kilpailemaan BF3:n (jos se nyt ikinä tulee) kanssa hyvin tasaväkisesti sotapelien ykköspaikasta.
-Gotrekki