Airsoft > Yleistä

Mikä saa sinut harrastamaan airsoftia?

(1/3) > >>

Miqzu:
Eli uusi kiva aihe tänne. Mitä itse haet airsoftilta, mistä nautit eniten? Vastaavasti että mistä et pidä airsoftissa tai mikä asia on mielestäsi erityisen epäkiehtova?

Itselläni syitä harrastamiseen on monia. Softauksen ehkä suurin positiivinen puoli on sen sosiaalinen luonne, ja nykyisin ehkä jopa puolet kavereistani olen saanut tämän harrastuksen myötä. Myös ase- ja varustehuoraus on suhteellisen lähellä sydäntäni ja niiden kautta airsoft on minulle paitsi sosiaalinen puoliliikuntaharrastus, myös keräilyharrastus.

Itse peleissä saan kiksejä joukkona toimimisesta ja vaihtelevista tilanteista. Joukkona toimiminen tässä merkkaa sitä, että toimitaan toimivassa ryhmässä. Särmyys toiminnassa on myös mieluinen asia. Toki silloin tällöin on mukava vain paahtaa menemään sen kummempia ajattelematta. Vaihtelevilla tilanteilla tarkoitan ääripäiden suosimista: mieleisiä ovat mm. hiljaiset hetket partiossa ja vartiossa. Toisaalta kontaktitilanteissa pidän nopeasta ja aggressiivisesta, ylipäätään adrenaliinipitoisesta toiminnasta, jossa toimiva tiimityö pääsee oikeuksiinsa.

Airsoftissa minulle epämieluisinta on toimia omasta mielestäni epämieluisan objektiivin vuoksi, kuten "frägätään kaikki" tai "kaadetaan pari tyhjänpäiväistä lippua jossain hevon kuusessa". Tämän vuoksi viikonloppupelit ovatkin itselleni toisarvoisia, skenaarioiden ollessa se varsinainen sisältö harrastuksessa. Myös epätoimivassa joukossa oleminen on inhokkilistalla: mikään ei ole niin ärsyttävää kun tuntea, ettei voi yhtään luottaa vieressä olevan kaverin toimivan järkevästi. Ehkä tämän vuoksi olenkin hieman "sisäänpäinkääntynyt" tässä suhteessa, sillä loppujen lopuksi ainoastaan tiimikaverien voi luottaa toimivan pelitilanteessa kuten heidän odottaakin.

Aikamoinen vuodatus multa, mutta toivottavasti myös muut intoutuvat :) Eikun näppikset laulamaan.

Softa-poju 93:
Itse haen eersoftilta toimintaa. Välillä vähän tehopelausta, välillä (kuten Mikolla) hyvää ryhmätoimintaa. Mikään ei ole sen parempaa kuin erittäin hyvin toimivan porukan kanssa hiljaisessa partiossa liikkuminen ja väijytyksien tekeminen. Ja kuten Mikko, kontaktitilanteissa, erityisesti lähitilanteissa, nopeus ja aggressiivisuus ovat mielestäni hienoimmat asiat.

Lisää syitä, varustehuoraaminen. Sille ei voi mitään, se vain tapahtuu. Ja se on kivaa kun on hyvin paljon varusteita. Ja pyssyjä. Myös lajin sosiaalisuus on yksi syy, itsekkin olen saanut muutamia hyviä kavereita harrastamisen aikana.

Epämieluisinta omasta mielestäni ovat ihmiset, jotka eivät ole kykeneväisiä toimimaan ryhmässä/parina. Liian useasti käynyt niin, että jonkun nappulan käskenyt vahtimaan kulmaa, ja hupskeikkaa mites kävikään, nappula lähtee karkuun ja minttua tulee kulmalta. Itse luotan ainoastaan niihin ihmisiin, keiden kanssa on tullut jo paljon pelattua ja oppinut jotenkin tuntemaan heidät (mm. Mikko ja Henu, love ya <3).

Itse nautin eniten nopeatempoisesta lähitaistelusta hyvän porukan kanssa. Se on ihailtavaa nykyään katsoa, kun jokainen vahtii omaa kulmaansa ja, että kaikki tietävät mitä tekevät.

Antti:
Toimiva ryhmätoiminta on aika hot. Harmi vain, että se yleensä onnistuu lähinnä jos oma ryhmä on tuttu ja luotettava. Itse en ainakaan rehellisesti sanoen vain voi luottaa siihen, että tuntematon pelaaja tekee niinkuin pyydetään. Kokemus vain opettanut, ettei siihen kannata luottaa. Varsinkin viikonloppupeleissä menee oma pelaaminen juuri tämän takia helposti sooloiluksi, ellei ole kavereita omalla puolella. Muutenkin kaverit ovat iso osa tätäkin harrastusta; mun mielestä ainakin kuulapyssyily on vähän tylsää jos jatkuvasti pelaa soolona eikä koskaan puhu kellekkään mitään.

Toiminnan tyyleistä itselle käy oikestaan mikä vain, paitsi paikallaan junnaava kuulientuhlaus-mättäminen. CQB:ssä nopea ja toimiva ryhmätoiminta on hienoa, mutta metsässä pidän itse vähän rauhallisemmasta pelaamisesta, kunnes kontakti tulee. Silloin nopea ja agressiivinen toiminta on paljon mageempaa.

Ja pakkohan se on myöntää, ovat aseet ja geari itselle melko olennainen osa harrastusta.

Kazzu:
Jep pidän itsekin noista toiminnan tason ääripäistä, eli rauhalliseta partioinnista sekä adrenaliinia puskevista taistelutilanteista. On se vaan mahtava fiilis kun heittäytyy täysillä taistelun tuoksinaan ja vyöryttää vihollisen asemia ammusten sinkoillessa ilmassa.

Kavereitakin on harrastuksen myötä kertynyt kiitettävä määrä, ja on se muutenkin mukavaa kun offarilla saa jauhaa elämää suuremmista asioista taistelutoverien kanssa. Myöskin tuttujen ihmisten kanssa toimiminen kentällä on todella palkitsevaa, kun ryhmä todellakin toimii ja kontakteissa voi aina luottaa siihen, että selusta on turvattu. :D

Airsoftin varjopuolia ovatkin sitten ne kuuluisat "enpä otakaan osumaa"-tyypit. Lisäksi liika kilpailumielisyys ottaa aivoon, kun pyritään hampaat irvessä voittoon keinolla millä hyvänsä.

Loppupeleissä loistava harrastus, ja suuri kiitos Henulle, jonka ansiosta rupesin koko touhuun, sekä niille jotka ovat vierelläni taistelleet ja tulevat taistelemaan.

Couhia:
Nonnih.. Sanotaahan jotain.

Mitä haen airsoftilta...? No vaikka kokemusta ei olekkaan ihan niin paljon kuin monilla muilla kirjoittaneilla, uskon että tulevaisuudessa kirjoittelisin melko samanlaisia asioita. Vielä tässä vaiheessa on vähän paha sanoa mitään järkevää, mutta mitä nyt tulee mieleen niin, ryhmän (mieluiten oman tiimin) kanssa liikkumista pitkin väliajoin ja tehtävien suorittamista välillä offilla pysähtyen hernekeittoa ja makkaraa mutustaen ja sontaa jauhaten istuskella. Se mitä tuossa nyt yritän sanoa, tarkoittaa että olisi mukava sekoittaa airsoftiin eräjormailua, kavereiden kanssa oloa ja muutakin kuin toisten frägäämistä metikössä, niinkuin varmasti voikin.

 Jos puhutuaan nyt sitten itse siitä airsodasta ja siitä minkälaisia peli tilanteita suosii, niin voin sanoa että metsässä edeten, tiukoista tilanteista pääseminen ja jonkin HotSpot pisteen tavoittaminen olisi nastaa.. Erityisesti airsoftissa viehättää luonnossa liikkuminen, varusteiden kerääminen, nopea toiminta sillointällöin osumaa ottamatta ja eri aseet ja niiden mielenkiintoiset überominauisuudet.. Aika samantapaisia asiota kuin muillakin kirjoittanella.

Ja minullakin on ongelmana tuo varustehuoraus joka on alkanut jo ottaa pikkasen päähän, on jo melkein kolme settiä kasaan tullut ihan vahingossa ja turhia ylimääräisiä sen ajan heräteostoksia, jotka eivät ole edes kovin mukava näky kaapissani. Mutta kuten Pegekin mainitsi ei sille mitään voi, rahaa palaa tonneittain ja se on helkkarin hauskaa, kun on kaamea kasa pyssyjä ja hirmu kasa varusteita ja härpäkkeitä. :) Aina pitäisi ostaa jotain uutta eikä se tunne ei ikinä hälvene.

Tätä sitä mitä aiheessa kysytään on todellisuudessa niin perkeleen vaikea selittää täydellisesti tässä vaiheessa, kun on vielä hieman pienempi kokemus suuremmista peleistä :S
Helpoiten se on sanottu ehkä niin, että airsoftissa on vaan sitä jotain mitä muissa lajeissa ei välttämättä ole. :)

Olkaa hyvä ihmiset, olisi kiva kuulla nuorempienkin mielipiteitä vaihteeksi. Kirjoitelkaa te muutkin mitä nyt lajilta haettekaan, olitpa sitten aloittelija tai jo kauan harrastanut.

Aivan hirvittävä sekasikiö sanaripuli, toivottavasti edes joku saa selvää ;)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu