Jaa, mitenhän päin sitä ottaisi kantaa. Aikoinaan tuli tahkottua enemmän PC:llä, mutta nykyään laiskana löhöän useammin sohvalla ja pelailen konsolilla.
Vanha kunnon BF1942 + Desert Combat -modi; kunnon parivaljakko, joka tarjosi aikoinaan kunnon viihdettä. Ennennäkemättömän hienoa oli vielä tuolloin lennellä ja taiteilla modin koptereilla, sillä ainakin BF2:een tai Vietnamiin verrattuna ne vaativat paljon enemmän taitoa, eikä tuolloin vielä kovin montaa hyvää pilottia löytynyt. Tiimityö myös pelasi vielä tuolloin. Kuljetuskopteri liikkeelle, porukka kyytiin ja kuljetus kohdealueelle. Tai kaverin poimiminen kyytiin pieneltä katolta - parhautta. Ehkä vaadin nykyään liikaa, mutta tuo yhdistelmä on yksi mieleenpainuneimmista.
Battlefield kakkosta tuli myös tahkottua melko paljon, joskin vanillaversion publapalloiluun aloin jotenkin kyllästymään. Point of Existence 2, Forgotten Hope 2 ja Project Reality muuttivat pelikokemusta ainakin osaksi. PoE 2 tai FH 2 eivät eroa pelityyleiltään kovin paljoa vanillasta, mutta PR tarjoaa jo paljonkin erilaista. Pitäisi oikeastaan latailla tuo uusin versio ja kurkkia tilannetta, jos taas joskus jaksaisi sitäkin enemmän tahkota.
Arvoasteikossani hyvin korkealle nousee Rainbow Six 3: Raven Shield. Athena Swordia lukuunottamatta oikeastaan viimeinen RS, jossa piti oikeasti miettiä siirtojaan, ettei pahat teromiehet poksauttaisi puolia Rio de Janeirosta taivaan tuuliin tai lahtaisi panttivankeja saman tien. Tehtävien suunnittelu ja ryhmäläisten valitseminen ja varustaminen ennen tehtävän aloittamista oli yksi pelin kulmakivistä. Peli myös toimii sulavasti, hyvinä lisinä pelissä oli myös kurkkausominaisuus ja ovien raottaminen - pääseepä pelissä jopa makaamaankin. Ja pirulainen, raskaat suojaliivit pysäyttävät jopa haulikon haulit ja Scorpionin 7.65:n! Ja ne kavereiden oikeat ampuma-asennot ottaa oikeasti eteen.
Parhautta pelissä on edelleen kunnon COOP -pelimuoto. Pelaajia netistä löytyy vielä kohtalaisesti, ja mikäli onnistuu löytämään hyvän COOP-serverin asiallisilla pelaajilla, on tehtävien läpimeno todella addiktoivaa.
Parhautta.Mitähän niitä vielä oli? Tosiaan - SWAT4. Vähän kuin Raven Shield, mutta painopiste enemmän poliisipuolella (ullatuus) ja pahisten kiinniottamisella vähimmän haitan periaatteen mukaisesti. Jotenkin vaikuttaa kuitenkin "jäykän"puoleiselta peliltä, joskin SSF -modi pelastaa jonkin verran tuoden hieman lisää sisältöä ja parannellen aseiden ja varusteiden tasoa. Vahinko vaan, että netin COOP -puolelta ei löydy pahemmin pelaajia, varsinkaan SSF -modin puolelta.
Rainbow Six: Vegas kakkosta on tullut konsolilla tahkottua lähinnä jaetulla ruudulla teroja lahdaten. Ihan kiva peli siinä mielessä, että omaa jannua ja aseita voi kustomoida rajallisesti. Terotkin jopa kaatuu edelleen muutamista osumista - samoin sitä kaatuu itsekin. Ihan hyvin tuon ääressä saa ajan kulumaan, joskin jostain syystä nuo terroristit rupeaa ainakin tuossa terrorist huntissa ottamaan aivoon pidemmän päälle. Eivät tykkää kaikki kaverit olla enää Raven Shieldin tapaan valmiina kentällä, vaan triggeröityvät välillä yli-innokkaasti siihen huoneeseen, jonka juuri putsasit. Tekee toki pelistä dynaamisempaa, mutta jokseenkin kyrsii moinen.
Että niin.MW2 oli yksinpelin osalta aika jännä kanssa. Tykkäsin oikeastaan siitä elokuvamaisuudesta. Samalla tuo elokuvamainen kerronta vei ajatuksia pois pelin putkimaisuudesta. Netissä en ole moninpeliä pelannut, mutta kavereiden kanssa jaetulla ruudulla toisiaan vastaan on ihan kiva mäiskiä. Plussaa tulee siitä, että toisin kuin aiemmissa, tässä voi jopa jaetun ruudun moninpelissä kerätä rankkia ja erilaisia tykkejä. Tuo jonkin verran lisää vaihtelua.
Spec opseja on toisinaan ihan jännä pelailla myös, mutta jotenkin ne rupeavat maistumaan puulta tarpeeksi monen kerran jälkeen. Olisi ihan kiva, jos esimerkiksi joitain tehtäväasetuksia voisi muokkailla oman mielen mukaan, jotta saisi vähän vaihtelua.
Bad Company kakkosta en ole vielä kerennyt testailemaan, mutta kai sekin täytyy jossain vaiheessa hyllyn täytteeksi hommata. Ihan hyviä mielipiteitä on siitä tullut.
